Kylän korkein huippu

eli Kaakamavaara (189 m) löytyy läheltä Tornion kunnan Koiliskulmaa, noin 40 kilometriä kaupungista. Paikalle on annettu nimi Kaakamavaara, ja vieressä tuota... kohoaa Palovaara. Vaara on jossain määrin tunnettu herra de Maupertuisin retkikunnan etappina, hänhän mittaili tässä jokivarressa maapallon litistymistä navoille.

Vaaran huipulle pääsee halutessaan varsin vähäisellä patikoinnilla. Itse olen jättänyt auton hiekkakuopalle tai pohjoisreunassa kulkevan metsäautotien päähän. Kummastakaan pisteestä ei paljoa kuljettavaa jää. Ainakin marja-aikaan vaaralla tuntui olevan muitakin, mitä lie tekemässä... samanlaisia huhuja on kuultu Nivavaarasta, mutta nekään eivät varmastikaan pidä paikkaansa. Siis marjoja ei ole.

Ja eipä semmoista vaaraa, etteikö sivistyksen puumerkkejä löytyisi ja näkyisi: pohjoisrinteen alta löytyi tuore aukko, ehkä noin puolen neliökilometrin kynnös metrisine urineen. Mikähän ihme se on se tutkimustulos ja viisaus, mikä suomelaiset tähän järjettömyyteen oikein ajaa? Kyllähän puuta saa korjata ja käyttää, mutta tämä maanpinnan muokkaus ei oikein astu tajuntaan -- pitkän ajan vaikutuksia ei olla voitu varmastikkaan millään vielä tutkia. Ainut varma tulos tälle kaivuuinnolla on se, että merkittävä määrä maanpinnan humuksesta (ja raskasmetalleista) huuhtoutuu kevään mukana alla oleviin vesistöihin.

Sen lisäksi, että kylän korkeimman kohden valloitus on oikeastaan yleissivistystä, on se tässä tapauksessa myös mainio kokemus. Kaakamavaara on nimittäin tosi omituinen paikka pinnanmuodoiltaan -- se näyttää siltä, kuin joku on latonut valtavia kivilaattoja pystyyn vierekkäin ja mätkinyt niitä valtavalla pajavasaralla ja sirpaleet ovat sitten lennelleet sinne sun tänne.

Päälle asti jos kehtaa kiivetä, aukeaa sieltä komeat näkymät Ylitornion (kieltämättä selvästi korkeammille) vaaroille, Tervolan vastaaville ja vilahtaapa se Perämeren teräskombinaattikin kun oikein silmiä siristää. Kiitos kivisen maaston, kynsitulet saa väsättyä näppärästi, meidän joukkueen (hieman nuoremmat) innostuivat myös uimaan kallionkoloon kasaantuneessa "uima-altaassa". Huipulta löytyi myös palotornin tai vastaavan jäänteitä.

Alempaa rinteestä kuuluu viedyn kivilaattoja myös pihakiviksi. Täällä on tullut käytyä jo useamminkin, pitänee lisätä myös talvikäynti ohjelmaan.